Turun Malja 60 vuotta!
Turun Ratsastajat on Suomen vanhimpia seuroja, se perustettiin vuonna 1933. Seuraa olivat perustamassa mm. tohtori Fabritius ja eversti Polttila, ja perustajaismalja juotiin hevosen selässä Kupittaan vanhalla Hippoksen raviradalla. Samana vuonna järjestettiin jo ensimmäiset kilpailutkin.
Toinen maailmansota keskeytti kuitenkin seuratoiminnan, ja vuonna 1945 alkoi toinen nousukausi. Ratsastuksella oli paljon ystäviä, ja rouva Schultzen johdolla heidän keskuudestaan kerättiin huomattava summa Turun Malja-kilpailua varten. Rouva Schulzen ystävä, Turun Sanomien silloinen toimitusjohtaja Irja Ketonen, oli jo silloin tukemassa hanketta. Turun Sanomat onkin toiminut kilpailun tukijana keskeytyksettä alusta asti.
Aluksi kilpailtiin Turun Hippoksen raviradan alueella, sitten Urheilupuiston legendaarisella kentällä, jolta lähdettiin Arutukaisiin vuonna 1982. Urheilupuiston kentän pohjan kovuudesta oli valitettu niin paljon, että oli viisainta muuttaa paikkaa. Kilpailu on kotiutunut hyvin Artukaisten puistomaisemaan.
Ensimmäistä Turun Malja-esteratsastuskilpailua silloinen turkulainen sanomalehti Uusi Aura kuvailee näin:
"JR 6:n ja Turun Ratsastajat ry:n yleisiä ratsastuskilpailuja jatkettiin helatorstaina. Kilpailujen taso nousi korkeaksi, ja ne onnistuivat järjestelyiltään erinomaisesti. Yleisöä oli kilpailuja seuraamaan saapunut n. 1.000 henkeä.
Päivän pääkilpailu, esteratsastus vaativa B kohotti jännityksen katsomossa huippuunsa. Samalla nimittäin ratkaistiin komean, turkulaisten ratsastusurheilun ystävien lahjoittaman kiertopalkinnon, Turun maljan kohtalo. Edellisen kilpailupäivän perusteella voitiin jo odottaa kireätä ja tasaväkistä kilpailua kornetti Lakan Penelopen ja ratsumestari Elfvingin Opperin välillä. Ensiksimainittu ratsukko, joka edellisenä päivänä oli voittanut onnenratsastuksen, osoitti nytkin olevansa erinomaisessa kunnossa. Tyylillisesti puhtaan, harkitun, mutta vauhdikkaan ratsastuksen tuloksena oli voitto kireässä kilpailussa. Toiseksi sijoittui majuri Roiha hevosella Ritva ja kolmanneksi ratsumestari Elfving hevosella Opper. Näiden kolmen ratsukon suoritukset olivat tasoltaan erittäin korkeata luokkaa ja jäivät varmasti kilpailua innostuneena seuranneen yleisön mieliin. Kornetti Lakka sai samalla haltuunsa kiertopalkinnon, Turun maljan, josta ensi syksynä kilpaillaan uudelleen."
Christoffer Wegelius voitti Turun maljan omakseen vuonna 1973 ja kertoo omista kokemuksistaan Turun malja-kilpailuissa näin: " Tervehdys, olen voittanut Turussakin useana vuotena ja monella eri hevosella. Suorituspaikat ovat vaihdelleet. Urheilupuiston kenttä keskellä Turkua oli ehkä paras. Lisäksi olen kilpaillut Artukaisten areenoilla ja jopa raviradan keskuskentällä Kupittaalla. Turun Malja on ollut kaikkina aikoina kevätkauden alku, johon ratsastajat ovat halunneet osallistua ja näyttää mitä ovat edellisvuodesta oppineet.
Urheilupuisto oli yksi Suomen erikoisimmista kilpailupaikoista.
Sää oli toukokuussa aina - näin ainakin muistan - erinomainen ja pohja hyvä.
Koskaan ei ollut tuulta, koska areenaa rajasivat korkeat kukkulat. Yleensä hevoset majoitettiin Turun kasarmien talleihin ja kaksipäiväisiin kilpailuihin ne ratsastettiin tai talutettiin (armeijan hevoset) kilpailupaikalle Aurajoenrantaa pitkin ja kilpailujen jälkeen takaisin talleille.
Lauantai-illan illanvieton merkitystä nykyratsastajat eivät ollenkaan voi käsittää.
Nyt jokainen porukka grillaa lihaa ja juo punaviiniä omassa pikku porukassaan.
Turun kilpailuissa oltiin lauantai-iltana kaikki Upseerikerholla. Moni asia tuli puheeksi, joku ehkä eteni hyvään suuntaan, mutta moni asia, haave, toive tai rakkaus kariutui hyvissä ajoin tai joskus vasta juuri ennen Sunnuntain ensimmäistä luokkaa.
Ratsastajat majoitettiin ajan tavan mukaan kasarmien tiloihin ns. yhteismajoitukseen, joka välillä oli sitä sananmukaisesti, välillä ei.
Rahan merkitys lajissamme on jatkuvasti kasvanut. Alussa voitettiin vain alpakkaa ja joskus pikkasen hopeaa. Toisaalta ilmoittaumis- ja lähtömaksut olivat vaatimattomia. Vähitellen edettiin kohti SYP-GP ym. upeasti rahoitettuja kilpailusarjoja. Niiden jalkoihin jäivät usein perinteiset "maljat". Turussa kuitenkin "Turun Malja"-kilpailu on pitänyt tähän saakka kantansa ja pysynyt hengissä... Vanhoja - kaikissa yhteyksissä- pitäisi hoitaa hyvin. Niissä on yhteys ratsastusurheilumme menneisyyteen. Ilman sitä emme ymmärrä tulevaisuuttamme.